Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 31.8.2008 klo 11:45


Takaisin

Tulevaisuuden jäteratkaisut: Kestävä kulutus ja poltto 

4. ja 5.10. vietettiin Tampereella Valtakunnallisia Jätepäiviä. Aihe on ajankohtainen paitsi Hämeenkyrön ja muitten polttolaitoshankkeitten kuin myös uuden Valtakunnallisen Jätesuunnitelman eli VALTSUN takia. Ehkä hiukan yllättäenkin polton rinnalle esitetään Materiaalitehokkuutta, joka käytännössä tarkoittaa jätemäärien vähenemistä. Poltto sinänsä ei vähennä merkittävästi kaatopaikkajätteen määrää, mutta vähentää haitallisten kasvihuonekaasujen muodostumista.

Timo Mäkelä EU-komissiosta kertoi, kuinka jätemäärät ovat kasvaneet ja sitä kautta jätteen synnyn ehkäisyn merkitys kasvanut. EU:n alueella jokainen meistä tuottaa 600 kg jätettä vuodessa. Jätehuolto työllistää 1,5 miljoonaa ihmistä ja maksaa 100 miljardia euroa / vuosi EU:n alueella.

Luonnonvarat niukkenevat ja raaka-aineiden hinta nousee. Sitä kautta tuotteiden elinkaariajattelu tulee yhä tärkeämmäksi. Pitää miettiä koko tuotantoketju alusta loppuun eli raaka-aineen hankinta, valmistus, käyttö ja käytöstä poisto. Ja EU:n sijaan pitää ajatella koko maailmaa.
 

Elinkeinoelämän Benny Hasenson, EU-komission Timo Mäkelä ja Ympäristöministeriön Olli Pahkala esittivät näkemyksiään jätehuollon tulevaisuudesta.

Jätevirtoihin puututaan tulevaisuudessa tiukemmin. Tuotteille asetetaan teknisiä vaatimuksia, jotta kierrätys helpottuu. Tuotannon ja kulutuksen toimintaohje on jo EU:ssa tekeillä. Mäkelä näkee tulevaisuuden, jossa ei ole kaatopaikkoja. 

Koska jäte on jätettä? 

Elinkeinoelämän Benny Hasensonin mukaan EU:n ja Suomen lainsäädännössä on terminologisia eroja. EU:ssa tuote tai materiaali on jäte, jos se halutaan hävittää. Suomessa jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Sinänsä yhdentekevältä kuulostava määritelmän ero aiheuttaa käytännössä merkittävää haittaa. 

Hasenson ottaa esimerkin: 70% paperista kerätään Suomessa talteen käytöstä poiston jälkeen ja siitä tehdään uutta paperia. Sitä ei ole tarkoitus hävittää.

Elinkeinoelämän edustaja näkeekin, että Suomen jäte-käsite pitäisi muuttaa tarkoittamaan EU:n tapaan hävitettävää tavaraa tai ainetta. Hasenson sanoo tietävänsä tapauksia, joissa jätemateriaali on jouduttu korvaamaan neitseellisellä raaka-aineella, koska jätteenkäsittelyluvat ovat niin monimutkaisia. Jäte-käsitteen määrittely estää hyötykäytön. Tilanteesta riippuen jätettä voidaan kutsua toisioraaka-aineeksi, sivutuotteeksi tai kierrätysmateriaaliksi. 

Jätteenpoltto kuuma peruna 

VALTSUsta ei ole tulossa POLTSUa, vastaa Suomen ympäristökeskuksen erityistutkija Raimo Lilja luonnonsuojeluliiton huoleen siitä, että uudesta Valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta olisi tulossa pelkästään polttosuunnitelma. 

Jätteenpoltto on vain yksi osa strategiaa. Liljan mukaan se on nopein keino saada biohajoavaa jätettä pois kaatopaikoilta muodostamasta kasvihuonekaasuja. Polttoon päätyy vain hyvin pieni osa jätteestä. 

Nyt itse asiassa etsitään ohjauskeinoja, joilla poltto rajoitetaan minimiin. Kierrätys on oma teemansa, jota suositaan ja tuetaan. Polton sen sijaan pitää kattaa omat kulunsa, sitä ei tueta. Jätteen synnyn ehkäisy on kokonaan eri toimintakentän ja luokan juttu. Nyt tehdään jätteenkäsittelysuunnitelmaa jo syntyneelle jätteelle, kertoo Raimo Lilja. 

Suomen ympäristökeskuksen Raimo Liljalla oli kuuma paperi kädessään. Lilja työstää para-aikaa uutta Valtakunnallista jätesuunnitelmaa.

Ehkäisy ja materiaalitehokkuus ovat omana ohjelmanaan Valtakunnallisen jätesuunnitelman sisällä. Todelliset tulevaisuuden jäteratkaisut tehdään kuluttajavalistuksen avulla. Jätteen synnyn ehkäisy voidaan ja pitää liittää kestävään kulutukseen. Energiahyödyntäminen ja lajittelujärjestelmä sen sijaan kuuluvat jätehuoltoon. 

Jäteasema S-marketin ja Keskustorin pihaan! 

Pirkanmaan ympäristökeskuksen johtaja Ulla Koivusaari on Liljan kanssa samoilla linjoilla uudesta jätesuunnitelmasta: Ei siitä mitään POLTSUa tule! Poltto on vain yksi hyödyntämiskeino. Mikäli muut ohjauskeinot toimivat, polttolaitoksia ei rakenneta. Ehkäisy ja materiaalitehokkuus ovat merkittävässä osassa. Wanha jätesuunnitelma ei toteutunut. Tavoitteet ehkäisyssä ja kierrätyksessä olivat liian kovat. 

Uusi Valtakunnallinen jätesuunnitelma on nyt vahvassa vauhdissa. Työryhmässä jostain asioissa on ollut voimakkaitakin näkemyseroja, mutta työ on edennyt hyvin. Ulla Koivusaari vannoo alueellisten jätesuunnitelmien nimeen. Isot laitoshankkeet pitäisi markettien tapaan ratkaista maakuntakaavassa. Nyt laitoshankkeita pulpahtelee siellä täällä ja siirtyy sujuvasti kunnasta ja kunnanosasta toiseen. 

Marketteihin liittyen Koivusaari heittää ilmaan mielenkiintoisen ajatuksen: Mitä jos laitettaisiin markettien pihoihin siirtokuormausasemat? Marketistahan ihmiset tavarat kotiin kantavat, niin toisivat ne sitten jätteenä takaisin. Sitä kautta tajuttaisiin, että kyse on omista jätteistä ja valinnoista. Nyt ajatellaan, että joku muu tuottaa jätteet.


Jätteenpoltto on ekotehokasta. Ainakin paperilla.

Pirkanmaallakin isojen jätehankkeiden ympäristövaikutuksia on arvioitu. Hankkeita on kaatunut jo ennen lupavaihetta kansalaisvastustukseen. Nyt etsitään uusia ideoita. Ratkaisu voisi olla alueellinen suunnittelu. Kansalaisoikeuksia ei missään nimessä olla kaventamassa. 

Koivusaari kertoo vielä, että tuottajavastuusta on vasta kahden vuoden kokemukset. Viime viikolla piti asettaa uhkasakkoja, koska elektroniikkaromun keräys ei toimi. Tuottajavastuu laajenee tulevaisuudessa uusille alueille. 

Tulevaisuuden tuotesuunnittelu 

Valtakunnallinen Jätesuunnitelma julkistetaan marraskuussa. Sen verran VALTSUn linjauksista työryhmän vetäjä Raimo Lilja uskaltaa jo sanoa, että Suomen Jätestrategian pohjana on EU:n jätestrategia. Pelkän jätteen sijaan pitää puhua laajemminkin luonnonvarastrategiasta. 

VALTSU on kokoelma ohjauskeinoja seuraavaksi 10 vuodeksi. Toiminnan vapaus pitää säilyttää. Materiaalitehokkuus, kierrätys, tuotesuunnittelu ja tuotekehitys ovat ratkaisevassa asemassa tulevaisuudessa. 

Jätteenpoltto on tällä hetkellä tulenarka aihe. Sillä ei ole merkitystä kaatopaikkajätteen määrän vähentämisessä. Sen sijaan sillä on merkitystä kaatopaikkakaasujen synnyn ehkäisyssä sekä paikallisessa energiataloudessa. Lilja vannoo kestävän kulutuksen nimeen ja yhtyy Ulla Koivusaaren kantaa: Jätteenpolttolaitoksien ja muiden isojen käsittelylaitoksien sijoittelu ja määrä pitää katsoa Maakuntakaavoituksen yhteydessä. 


Näin pistetään auto päreiksi. Tuottajavastuu ulottuu tuotteen koko elinkaareen.


Takaisin