Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-


Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 2.7.2008 klo 11:45


Takaisin

Mielleyhtymiä 

Jokaisella on positiivisia ja negatiivisia kokemuksia vanhastaan. Kun törmäämme johonkin uuteen asiaan, ennakkoasenne riippuu aikaisemmista kokemuksista. Tätä kautta joihinkin sanoihin liittyy voimakas mielleyhtymä. Tämän on myös markkinamies huomannut. Mutta ovatko mielleyhtymät kaikille samoja? 

Usein puhutaan maalaisjärjestä. Sanan sisältö mielletään positiivisesti. Ovatko maalaiset järkeviä? Onko maalaisjärjen vastakohta kaupunkilaisjärjettömyys? Ovatko kaikki maalaiset järkeviä? Kirjoissa ainakin on kylähulluja. Ovatko kylähullujutut kaupunkilaisten vastapropagandaa? 

Usein jotain tavaraa myydään maalaistuotteena. Tässäkin yhteydessä sisältö mielletään positiivisesti. Maalaistuotteen vastakohta on kaupunkilaistuote tai teollisesti valmistettu tuote. Maalaismakkara on ainakin minun suuhuni krouvisti tehty. Pureskeltaessa karkeatekoisuus tuntuu selvästi. Kaupunkilaismakkara on puolestaan tasalaatuista. Ehkä myös hygieenisempää kuin maalaisserkkunsa. Onko maalaistuote synonyymi sanalle epähygieeninen tai karkeatekoinen? 

Usein tuotteita myydään mummolla. Mummo sanalla on markkinamiesten mielestä hyvä kaiku. Mummon muussi ja isoäidin lihapullat sisältävät positiivisen mielleyhtymän. Mutta ovatko kaikki mummot hyviä kokkeja? Ovatko kaikki ihania vai oliko jonkun mummo ilkeä? Jos näin oli, mielleyhtymä olisi kielteinen. Jos mummoa ei ollut ollenkaan, niin onko sanan merkitys neutraali? 

Mikä vika on vaarissa tai taatassa? Miksei myydä Taatan muussia tai Vaarin lihapullia? Onko kyseessä sukupuolinen syrjintä? 

Usein baarin ovessa mainostetaan kotiruokaa. Miksi sitten ei pysytä kotona, jos tykätään kotiruuasta vaan mennään baariin syömään kotiruokaa? Minä ainakin menen baariin syömään ranskalaisia ja muita rasvaisia ruokia. Haluan baarissa baariruokaa ja ravintolassa ravintolaruokaa. Mainosmies ilmeisesti katsoo baariruuan huonoimmaksi, kotiruuan keskinkertaiseksi ja ravintolaruuan hyväksi. Vai miksi ravintolan ovessa ei mainosteta kotiruokaa? 

Kotiruoka riippuu pitkälle kodista. Jonkun äiti oli hyvä kokki, toisen ei. Sikäli maininta kotiruuasta voi tarkoittaa myös kehnoa sapuskaa. Meillä äidin pyykkipäivinä isä teki ruokaa. Yleensä siinä oli makkaraa ja perunaa paloiteltuna krouvisti. Ja molemmat olivat tietysti kuorimattomia. 

Miksi puhutaan isän maasta ja äidin kielestä? Johtuuko se siitä, että isät aina maanmyötäisesti makaavat ja äidit aina puhuvat pulputtavat? 

Joskus markkinamies unohtaa täysin alkuperäisen merkityksen ja käyttää sanaa täysin päinvastaisessa mielessä. Tästä oiva esimerkki on Musta Pörssi. Mustasta pörssistä tavaraa saivat vain harvat ja valitut. Muille myytiin ei oota. Musta pörssi oli myös erittäin kallis paikka, josta tavaraa myytiin pöydän alta pimeästi. Toiminta oli lainvastaista. Tätä kauttakin mielleyhtymä on kielteinen. Jo värivalintakin, musta, liittyy pimeyteen, synkkyyteen, hämäräbisnekseen. 

Tämänkö takia Mustan Pörssin väriä yritetään muuttaa? TV:ssä ainakin huudetaan, että Musta Pörssi on nyt valkoinen! Valkoinen on viattomuuden ja puhtauden väri. Sen takia morsiankin pukeutuu valkoisiin. Mutta kuinka moni morsian oikeasti on puhdas ja viaton. Ehkä hyvinkin peseytynyt ja sitä kautta puhdas. Onko viattoman vastakohta viallinen? Onko morsian viallinen vai pitäisikö sanoa kokenut? Pitäisikö morsiuspuvun väri valita aiempien avioliittojen ja lasten lukumäärän mukaan? 

Ja mitä tekee Fazer? Ensin yhtiö onnistui rekisteröimään sinisen värin omakseen. Ja nyt kadunvarret ovat täynnä maidon valkoisia ja suklaan ruskeita mainoksia, joissa lukee pienellä sininen. Virolainen tuutuni luuli aikoinaan, että Lahden sininen on oikeasti sinistä olutta. Hänellä kun oli mustavalkoinen telkkari, josta neukkuvallan aikoihin katseli Suomen ohjelmia. 

Politiikassa väreillä on voimakas symbolimerkitys. Punainen väri merkitsee kannattajilleen positiivista aatetta. Jos joku sanoo nähneensä punaista, merkitys on täysin päinvastainen. Kokoomuksen ruiskukan sininen tuo mieleen siniset ajatukset. Ajatus on hiirihaukka, muotoili Konsta Pylkkänen Havukka-ahon ajattelijassa. 

Vihreä väri tarkoittaa negatiivisessa mielessä kokemattomuutta. Vastaavasti se on tuoreen ja raikkaan symboli. Vihreä Liitto – siis Suomen vihreä puolue muuten ei nykyisin nimestään huolimatta käytä vihreää väriä vaalimainoksissaan. Viime eduskuntavaaleissa julisteet olivat kirkkaan keltaisia pohjaltaan ja teksti oli mustaa. Kelta-musta on luonnon varoitusväri. Sitä kautta esim. ampiainen kertoo, että varo minua. 

Yrittävätkö viattomuutensa ja kokemattomuutensa menettäneet pisteliäät ja politiikassa ryvettynyt vihreät nyt pestä aatettaan? Vai yritetäänkö viestiä: Olkaa varovaisia, täältä tulemme! 


Takaisin