Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 2.7.2008 klo 11:45


Takaisin


Nimittelyä 

Tiedätkö, mistä tulee sanonta, Kylmä kuin ryssän helvetissä? Lähetyssaarnaajat menivät Siperiaan ja sanoivat, että ihmisten pitää elää hyvin. Jos tekee syntiä, niin joutuu kuoleman jälkeen Helvettiin, joka on pirun kuuma paikka. 

Siperiassa on talvisaikaan yli 50 astetta pakkasta. Ihmiset ajattelivat, että kannattaa tehdä syntiä, että edes kuoleman jälkeen olisi lämmin. Niinpä lähetyssaarnaajat muuttivat kertomusta. Siitä lähtien ryssän Helvetti on ollut kylmä paikka. 

Nimien syntyhistoria voi olla hyvinkin ihmeellinen. Marsu, tuo pikkutyttöjen ja poikien suosikkilemmikki, tuotiin aikanaan kaukaa Perusta, meren takaa Saksaan. Tästä juontaa juurensa marsun saksankielinen nimi Meerswein eli merisika. Ruotsiin nimi tuli muodossa Marswin, siis merkitys pysyi samana. Tämän suomalaiset suomettivat nimen muotoon marsu. Joka puolestaan ei tarkoittanut entuudestaan yhtään mitään. 

Englannissa marsu tunnetaan nimellä guinea pig eli yhden guinean hintainen sika. Guinea pig tarkoittaa siellä paitsi marsua, myös kaikkia koe-eläimiä. Suomessa sen sijaan puhutaan koekaniineista. 

Ajattele, jos Sinulla olisi valta antaa kaikille kasveille ja eläimille uudet nimet! Ihmisillä on nykyäänkin eläinten ja kasvien nimiä. Harri Holkeri on peräti tuplakala! Harri on kala, samoin holkeri. Ex-pääministeri on peräti triplakala, jos hänen horoskooppimerkkinsäkin on kala. 

Valta antaa nimiä oli ruotsalaisella Carl von Linnèllä, joka loi eläinten ja kasvien systemaattisen nimistön. Linné antoi lempikukalleen, vanamolle, oman nimensä: Linnae borealis – pohjanvanamo. 

Hieno aatelisherra jatkoi jumalallista nimenanto-oikeuttaan ja antoi rupikonnalle tieteelliseksi nimeksi Bufo bufo. Rupikonna kun Linnén mielestä muistutti hänen pahinta vihamiestään, ranskalaista tiedemies Buffontia. 

Tamperelainen hyönteistutkija Harri Turunen löysi joku vuosi sitten uuden hyönteislajin Vuoreksen alueen kaavoitustyön taustatutkimuksia tehdessään. Piti siis keksiä nimi uudelle eläinlajille. Uuden perhosen työnimenä oli Harrin vesiperhonen, löytäjänsä mukaan. Lopulliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Pirkanpalkonen ja tieteellisen nimen loppuosaksi tamperensis. Sekä Pirkanmaa että Tampere pääsivät näin uuden eläimen nimeen. 

Itse olen päässyt käyttämään oikeutta antaa nimi peräti kahdesti. Molemmat lapseni saivat kasvilta nimen. En ainakaan tällä hetkellä ole allerginen kummallekaan kukalle. Toivottavasti en tulevaisuudessakaan. 

Politiikassa sekä nimien vaihtaminen että antaminen kuuluvat julkisuuskuvaan. Tamperelainen miespoliitikko oli alun perin nimeltään Sikanen, jonka hän ymmärrettävistä syistä suomensi ja menestyi hyvin politiikassa. Hänen tyttärensä muuten on istuva pirkanmaalainen kansanedustaja tällä hetkellä. Tässäkin vanha sanonta pitää paikkansa: Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään. 

Uusi nimiä antoi myös muudan äidinkielenopettaja-kansanedustaja esikoiskirjassaan. Kalkkarokäärme sai uuden nimen: isohookana-asunmaa. Molemmat nimet ovat aivan liian pitkiä arkikäyttöön esim. huudettavaksi varoitukseksi kaverille. Kalkkarokäärme ei onneksi esiinny Suomen luonnossa ja käärmeen nähdessämme voimme yksinkertaisesti huutaa: KYY! Toisissa, kirjallisissakin yhteyksissä käytetty ilmaisu kyykäärmeensikiö on jo pidempi ja hankalampi jokapäiväisessä käytössä. Mutta onneksi kyykäärmeensikiöitä näkee vain ani harvoin auton alle jääneen kyyn vieressä. Tästä syystä moisen sanahirvityksen käyttö jää vähiin. 

Kuten alussa kävi ilmi, Helvetti voi olla kylmä tai kuuma paikkakunnasta riippuen. Myös eri murrealueilla monilla sanoilla voi olla erilaisia, jopa päinvastaisia merkityksiä.  

Murteet myös usein oikaisevat ja lyhentävät kieltä. Esimerkiksi virke Anteeksi, olen pahoillani, että tönäisin Teitä, on lyhyesti ja ytimekkäästi Tampereen kielellä OHO. 

Oma lukunsa arkikielen alatyylistä tarjoaa Turku. Kun amerikkalaisessa elokuvassa nainen ja mies ovat sillä lailla, kuiskaa toinen toiselle: I am coming. Turun kielellä sama asia ilmaistaan kuiskaamalla kaverin korvaan Koht´ pruiskahtaa.  

Turkulainen tuttuni väitti vapaamuotoisen Amerikka-Turku käännökseni olevan kauheaa teko-Turkua. Väitteensä hän perusteli sillä, että hän ei 52 vuoden iästään huolimatta ole ikinä sanonut kellekään niin. Eikä kukaan ole sanonut hänelle niin. Sinänsä surullista. Hänen kannaltaan. 


Takaisin