Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 25.6.2013


Takaisin


Oolannin sota


OolantiOolanti 2Oolanti 3


Olokololaiset Oolannissa, otsikoi Pohjois-Satakunta juttunsa Keskustan koulun kuudesluokkalaisten Ahvenanmaan reissusta. Oppilaitten ja opettajien lisäksi paikalla oli viisi wanhusta, jotka laillani olivat tulleet seuraamaan lastemme leirikoulureissua. Alla asiaa siitä ja asiattomuuksia muusta.

Ahvenanmaa on ollut minulle kaksijakoinen paikka. Luonto on etenkin keväisin uskomattoman kaunis. Kevätesikot ja mukulaleinikit kukkivat maassa, merikotkat ja merilinnut täyttävät ilmatilan. Jos luonnon kanssa on mennyt hyvin, ihmisten kanssa on mennyt huonommin.

Eräällä reissulla menin työtoverini Antin kanssa hotellin respaan huonetta hankkimaan. Meitä oli kaksi ponnaripäistä poikaa ja Antti paremmin ruotsia osaavana sanoi Vi finns två karlar. Respa nyökkäsi ymmärtävänsä. Kun astuimme kämppään, hymymme hyytyivät, kun näimme yhden kapeahkon sängyn keskellä huonetta.

Samma sak med ruokailu. Menin työtoverini Sirkun kanssa pizzalle. Ruotsissa pari vuotta asuneena hän sai tehdä tilauksen: Pepperone pizza. Kun pizza saapui, ei pepperone-makkaraa näkynyt missään. Söimme pizzaa, kunnes tajusimme, että siihen olikin laitettu peperuutia. En usko, että tarjoilija olisi kuullut väärin. Eniten ihmettelin, että joku oli varhaiskeväällä löytänyt jostain piparjuurta.

Jos edellä ollut oli talvisota, niin olokololasten reissusta tuli jatkosota. Tällä kertaa vastakkain eivät olleet ponnaripäiset luonnonsuojelijat ja alkuperäisväestö vaan ikaalilaiset vastaan kangasalalaiset.

Meidän kuudesluokkalaisemme olivat ihania ja käyttäytyivät koko reissun ajan mallikelpoisesti. Olimme Maarianhaminan kylpylässä, kun alkoi tapahtua. Kangasalalaiset kiusasivat yhtä poikaa. Puutuin asiaan kertomalla asiasta opettajalle. Hän ei kiittänyt vaan oli lähinnä vaivaantunut, että joutui ulkoammeen yksityisyydestä tulemaan oppilaitten pariin. Samaan aikaan isossa altaassa kangasalalaiset pojat hyppivät altaaseen miten sattuivat. Meidän opettajamme puuttuivat asiaan sillä seurauksella, että pojat saunassa sanoivat, että muuten on ollut hyvä reissu, mutta pari ämmää pilasi sen. Kiitokset Tiialle ja Päiville! Teidän ja meidän lastemme hyvän käytöksen ansiosta voitimme Oolannin sodan 10-0.

Luonto oli ihana näin syksyllä. Merimetsoja näkyi lähes joka paikassa, merilokkeja muutamassa, merikotkiakin yli 10 kappaletta. Parasta oli, kun tulimme yhteysaluksella erään saaren rantaan. Näin merikotkan lentävät hitaasti, matalalla yhden luodon yli ja lokkilauman säntäävän ilmaan kauhuissaan. Lokkilauma näytti jotenkin ihmeelliseltä, kunnes tajusin, että kyseessä on harmaahaikaraparvi. Merikotka ja lähes 40 harmaahaikaraa! Reissu maksoi 210 euroa + viikon palkattoman vapaan töistä. Se kannatti maksaa pelkästään tuosta näystä. Bonuksena tuli ihana viikko olokololaisten kanssa.


Oolanti 4Oolanti 5




Takaisin