Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 17.1.2012


Takaisin


Parta

Ajoin viime keväänä ihan piruuttani partani ensi kertaa seitsemään vuoteen. Sinä et ole minun isäni,
totesi tomera 9-vuotias tyttäreni. Sinä olet ihan kakkelin näköinen, hän jatkoi järkyttyneenä.

Mikä on kakkeli? En ollut ennen kuullut moista uudissanaa, mutta se ei kuulostanut hyvältä. Itse
asiassa epäilin, että siinä on risteytetty kaksi sanaa eli kikkeli ja kakka. Jos nuo ovat alkusanat, ei
niiden yhdistelmäkään voi olla positiivinen, vaikka koulun matikan tunnilla aikoinaan opetettiinkin,
että kaksi miinusmerkkiä peräkkäin olivatkin yhdessä plussa.

Parranajo ilmeisesti muutti ulkonäköäni. Kaksi naispuolista työtoveriani tunnisti minut vasta
äänestä. Minulla on ollut oikeastaan aina parta. Luonnonsuojelijalla pitää olla parta, Kontio-
saappaat ja vihreä maihari. Se luo katu- tai metsäuskottavuutta. Olin 80-luvun alussa jollain leirillä
ja sieltä palattuani äitini joka aamu huomautti, että nyt kyllä ajat tuon kauhean karvoituksen pois.
Kuuntelin tätä kokonaiset kolme kuukautta, kunnes kypsyin ja ilmoitin, että tänään se parta lähtee.
Älä aja sitä, se sopii sinulle, totesi äitini ja parta jäi.

Ajoin partani myös noin 15 vuotta sitten. Salaperäinen Seikkailijat ry järjesti Espoossa Majvikin
jugendlinnassa 60-luvun bileet ja he tarvitsivat linnan eteen aidon valkoisen Pyhimys-Volvon
tunnelmaa luomaan. Idea oli tarpeeksi sairas. Innostuin itsekin asiasta aivan hirveästi. Pesin
auton. Vuokrasin TV2:lta hienon 60-luvun miestenpuvun, kapean solmion ja pitkäkärkiset
rotantappokengät.

Jossain vaiheessa ajattelin, että he haluavat sinne paikan päälle Simon Templarin, eivätkä mitään
kommari-luonnonsuojelijaa. Niinpä ajoin partani pois ja pidin paikan päällä jopa juhlapuheen.
Jälkeenpäin kuulin, että järjestäjät olivat selvittäneet Roger Mooren Tanskan hotellisviitin
puhelinnumeron ja he yrittivät puheeni aikana soittaa Rogerille, mutta eivät onneksi saanet häntä
kiinni. Ideana oli, että he kesken puheeni olisivat ojentaneet minulle luurin ja puhelimessa olisi ollut
itse Pyhimys.

Parta-aiheeseen palatakseni; Aamulehti järjesti reilu vuosi sitten viiksenkasvatuskilpailun.
Aamulehden tietojen tai jonkun katugallupin mukaan vain muutama prosentti naisista on suudellut
viiksekästä miestä. Tätä kammottavaa puutetta täyttääkseen maakuntalehtemme järjesti kyseisen
kisan.

Onko tosiaan niin, että valtaosa naisista ei ole koskaan suudellut viiksekästä tahi parrakasta miestä?
Tätä ammottavaa puutetta voisin Ikaalisissa nyt yrittää täyttää. Parta ja viikset minulta kyllä
löytyvät. En ole tällä hetkellä vapaa, mutta vapaamielinen.

Takaisin