Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 2.7.2008 klo 11:45


Takaisin


Politiikkaa

Politiikka on likaista, sanotaan. Mutta onko joku tavannut likaisen poliitikon? Käsittääkseni poliitikot peseytyvät yhtä usein ja hyvin kuin muutkin ihmiset. Tai jopa paremmin erotakseen massasta positiiviseen suuntaan.

Vai onko kyseessä henkinen haisu? Meillä asui aikoinaan vuokralla perhe, jolla oli usein vieraita yökylässä. Nämä vierailut venyivät usein viikonkin mittaisiksi. Vuokraemäntä eli äitini valitti tästä usein, koska vesimaksua maksoivat vain talossa kirjoilla olevat henkilöt. Äiti sanoi, että vieraat alkavat haista kolmen päivän jälkeen. Kun sitten pikkupoikana selitin tätä vuokralaisemme pikkutytölle, hän sanoi naama vakavana, että ei ollut mitään hajua huomannut.

Törmäsin politiikan tuoksuihin ensimmäisen kerran 80-luvun puolivälissä eräässä Keskustapuolueen järjestämässä tilaisuudessa, jonne kaverini kanssa pistäydyin. Viereeni tuli istumaan opiskelijaneitonen, joka katsoi meitä ja sanoi, että täällä haisee kommunismi.

Miltä kommunismi haisee? Itäisessä naapurivaltiossamme nautittiin tuohon aikaan votkaa ja suolakurkkuja. Onko niiden hajujen sekoitus kommunismin tuoksu? Itse en tuolla kertaa ollut nauttinut kumpaakaan tuotetta kommunistisesta aatteesta puhumattakaan. Ilmeisesti ulkoinen olemukseni viittasi jonkinlaiseen poliittiseen aktivismiin.

Politiikka on taitolaji, joka ei kaikilta onnistu. Kerron tositapauksen parinkymmenen vuoden takaa. Gynekologi päätti yrittää päästä kunnanvaltuustoon ja laittoi nimellään, kuvallaan ja numerollaan varustetun ilmoituksen lehteen. Teksti oli lyhyt ja ytimekäs: Sormituntuma paikkakunnan naisiin 20 vuoden ajalta.

Paikallislehden yleisönosastot täyttyivät kirjoituksissa, joissa naiset ilmoittivat, etteivät moisen miehen palveluksia enää käytä ja vertasivat miestä Jouluna syötävään eläimeen. Mies menetti asiakkaansa ja maineensa. Entä miten kävi vaaleissa? – Huonosti: Miehetkään eivät äänestäneet häntä. Miehenlogiikka kun menee niin, että mies ei tykkää siitä, että joku toinen on käpälöinyt hänen vaimoaan ja vielä rehvastelee siitä lehtien palstoilla.

Huumori on vakava laji. Se ei sovi politiikkaan. Ehdokas voi vaalipaikan pihassa murjaista vitsin ja äänestäjä ajattelee, että onpa hauska tyyppi. Mutta oltaessa yksin pömpelissä kynän ja äänestyslipun kanssa vakavoidutaan. Oma ääni on se ratkaiseva ääni ja pitää todella miettiä, kenelle se annetaan.

Kerrottakoon vielä triviaalina pursuitina, että neljä vuotta myöhemmin samainen gynekologi pyrki kunnanvaltuustoon teemalla Talonpojan Poika. Taas yleisönosasto täyttyi muistutuksista siitä, minkälainen susi lammasten vaatteissa tämä talonpojan poika oikeasti on. Ehdokkaan poliittinen ura päättyi ennen kuin alkoikaan.

Yleinen tapa tällaisessa tapauksessa on syyttää tiedotusvälineitä vääristelystä ja kiistää koskaan sanoneensa, mitä lehdessä luki. Tai vedotaan siihen, että kaikki on väärinkäsitystä. Mutta kun lehteen itse laittaa maksullisen ilmoituksen, sen tekstiä on turha vierittää kenenkään muun syyksi. Kaveriporukan kanssa kapakassa kaljalasin ääressä keksitty idea ei ehkä päivänvalossa ja selvin päin ole yhtä hyvä.

Tänä syksynä on seurakuntavaalit, ensi maaliskuussa eduskuntavaalit ja seuraavana lokakuuna kunnallisvaalit. Kuka kumma on keksinyt, että kaikki Suomen vaalit presidentinvaalit mukaan lukien ovat rospuuttoaikaan. Tuolloin taivaalta sataa hyistä hyhmää ja jäistä jähmää. Ei mikään ihme, että äänestysprosentti laskee vaalista toiseen. Sen verran mukavuuden haluisia nykyihmiset ovat. Koiranilman sattuessa pysytään sisällä ja hyvän sään aikana mennään mökille.

Sääliksi käy poliitikkojakin. Joutuvat seisomaan vihmovassa viimassa vaalimainoksia jakamassa ja samanaikaisesti ohikulkeva vaalikarja sijoittaa kansanedustajan ammatin sadan listalla viiden epäsuosituimman joukkoon.


Takaisin