Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 23.8.2008 klo 11:45


Takaisin


Tampella synnytti liikettä 

Oli 13. kesäkuuta 1989. Aamulehti kertoi etusivullaan, että Tampereen kaupunki ja Tampella aikovat solmia 600 miljoonan markan kaavoitussopimuksen. Käytännössä kaava-alue, 24 hehtaaria, oli neljäsosa Tampereen ydinkeskustaa. Alue sijaitsee Näsijärven, Tammerkosken ja Satakunnan sillan välisellä alueella. 

Tampereella oli 10 vuotta aiemmin ollut melkoiset säpinät Hämeen sillan, Tammerkosken ja Pyhäjärven välisen alueen eli Verkatehtaan kanssa. Komeat wanhat punatiiliset tehdasrakennukset pistettiin maan tasalle ja paikalle tuli Ilves-hotelli ja Koskikeskus. 

Uutisen perusteella oli pelättävissä Tampellan alueelle käyvän samoin. 16.6.1989 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri esitti Hämeen lääninhallitukselle Tampellan tehdasalueen kaikkien rakennusten suojelusta rakennussuojelulain nojalla ja vaati alueelle toimenpidekieltoa 2 vuodeksi. Taistelu Tampellan alueesta oli alkanut. 

Ihmisiä eri järjestöistä, puolueista, ammateista kokoontui yhteen Tampella-liikkeeksi. Koko kesä kokoonnuttiin vähintään kerran viikossa ja siinä välissä kaikki omilla tahoillaan touhusivat sitä ja tätä. Tuli elokuu ja kaavasopimus oli tulossa kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi. Tampella-liike järjesti kesän isoimman rock-tapahtuman Wanhan kirjastotalon puistossa. Koko päivän kestävässä tapahtumassa olivat mukana Manse-rockin kovimmat nimet. Esitysten välissä hankkeen puolustajat ja vastaajat saivat sanoa sanansa.  

Manse vastaan Manhattan konsertin lisäksi Aamulehdessä oli puolen sivun maksettu ilmoitus, jossa toistasataa julkisuuden henkilöä Väinö Linnasta alkaen ilmoitti vastustavansa kaavoitussopimusta. Vetoomuksen allekirjoittajat kustansivat itse ilmoituksensa. 

Kaavoitussopimusta vastustettiin useista eri syistä. Pelättiin punatiilisten koskenrannan rakennusten purkamista, ei hyväksytty salassa valmisteltua kaavoitussopimusta, ei katsottu, että kaavoitettavien neliöiden määrä voidaan lyödä lukkoon etukäteen… Yhtäkaikki ovi kävi koko ajan ja Tampella-liikkeeseen virtasi lisää väkeä. 

Jouko Turkka on joskus sanonut, että kun keksii päässään jonkun kovan jutun, niin menee kadulle ja siellä tulee vastaan vielä kovempi juttu. Kävi samoin. Teimme julisteen, jossa Tampellan alueelta kohoaa 20 kerroksinen talo. Todellisuus oli tarua ihmeellisempää. Kävi ilmi, että salassa käytyjen kaavasopimusta valmistelevien neuvottelujen aikana joku porukka oli käynyt Wienissä professori Penttilän puheilla ja tilannut ns. massoittelumallin. Siinä Tampellan alueelle oli sijoitettu neljä 40 kerroksista pistetaloa ja yksi 20-kerroksinen ympyrätalo. 

Valtuusto äänesti asiasta elokuussa 1989. Äänestyspäätökseen jätettiin eriäviä mielipiteitä ja siitä valitettiin ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja myöhemmin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä spekulaatioissa jo 800 miljoonan markan arvoinen kaavoitussopimus kaatui kaikissa oikeusasteissa. 

Vuonna 1993 liikkeelle lasketussa 20 markan setelissä on kuva kansallismaisemaksi nostetusta Tammerkosken yläjuoksun teollisuusmaisemasta. Ja setelin toisella puolen oli yhden kaavasopimuksen vastustajan, kirjailija Väinö Linnan, kuva.





Takaisin