Etusivu


Analyyttinen
Pakinoita ja Kolumneja Pohjois-Satakunnassa
2004-



Luontojuttuja
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa 200
4-


Poliittinen eläin
Kirjoituksia Pohjois-Satakunnassa
2004-2008


Pyhimys
Simon Templarin jäljillä



Minä
Harri Helin pähkinänkuoressa


Lapsellinen mies
Valokuvia matkoilta




Päivitetty 2.7.2008 klo 11:45


Takaisin


Ei kavenneta kansanvaltaa yksittäistapausten pohjalta 

Pohjois-Satakunnasta olemme saaneet lukea valituksista, valittajista, virkamiesten mietteistä valittajista ja oikeuden päätöksiä mietteistä. Kyseessä ei ole vain ikaalilainen ilmiö vaan voimassaolevien lakien muutoksia ja kansalaisoikeuksien kaventamisesta on puuhattu valtakunnan tasollakin asioitten käsittelyn nopeuttamiseksi. Mutta voiko kansalta viedä jotain, mitä sillä ei ole. Nimittäin vaikuttamiskeinoja. 

Kansalaisten ja viranomaisten välinen keskustelukulttuuri on uutta. Vuonna 1994 voimaan tuli Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eli ns. YVA-laki. Ympäristöväki odotti lakia kuin kuuta nousevaa. Ja luuli, että viimeinkin ympäristöasiat huomioidaan päätöksenteossa. 

Eräässä YVA-oppaassa oli tarina tielaitoksen insinööristä, jonka piti suunnitella uusi tielinjaus. Hän kutsui osallisia koolle. Paikallinen kauppias halusi pikitien kirkonkylän läpi, jotta asiakkaita tulevaisuudessakin piisaa. Kyläläinen halusi säilyttää kirkonkylän idyllin. Luontoharrastaja ei halunnut tietä metsään, jolla oli luontoarvoja. Ja paikallinen maanviljelijä ei halunnut tietä pellolleen. Pitkällisten palaverien jälkeen tie linjattiin pellon kautta ja siihen tehtiin levennys maatilan suoramyyntipistettä varten. Ja kaikki elivät elämänsä onnellisena loppuun saakka. 

Kyseistä opusta voi tätä nykyä pitää varsinaisena satukirjana. YVA-laki kun tarkoitti sitä, että ympäristövaikutukset vain ja ainoastaan arvioidaan. Haluttiin siis vain tietää mitä tuhotaan. Siinä kaikki. 

Hampaattomaksi jääneen YVA-lain jälkeen jäätiin odottamaan rakennuslain uudistusta. Homma oli niin visainen, että se torpattiin ministeri Rusasen aikaan ja vasta seuraava eduskunta hyväksyi lain ja se tuli voimaan vasta vuoden 2000 alussa. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki toi muassaan laajat osallistamiskäytännöt. Osallisia etsittiin kissojen ja koirien kanssa lehti-ilmoituksin ja henkilökohtaisin kutsukirjein. Ihmiset saapuivat sankoin joukoin tilaisuuksiin ja luulivat, että heitä oikeasti kuullaan. Missään lakipykälässä ei kuitenkaan lukenut, että viranomaisten tai päättäjien pitää tehdä niin kuin kuntalaiset haluavat. 

Kun ihmiset oli jekutettu osallistumaan ja vaadittu vaikuttamaan, he myös käyttivät valitusoikeuttaan. Kyseessä on nimenomaan oikeus. Valitettavasti valitusperusteet rajoittuvat laillisuuskysymyksiin. Valituksenalaisen päätöksen asiasisältöön oikeudet eivät puutu. Tämän ovat todenneet mm. yli 1 000 Toivolansaaren kaavavalituksen allekirjoittajaa. 

Tässä vaiheessa on pakko esittää triviaali pursuit kysymys: Mihin liittyy numerosarja 543210 ? Oikea vastaus on, kuten kaikki tiesivät: Ensimmäinen Alko avattiin kieltolain jälkeen 5.4.1932 klo 10.00. 

Kieltolaki on esimerkki laista joka ei toiminut. Ihmiset eivät siihen uskoneet eivätkä sitä noudattaneet. Tämä vähensi muutakin lainkuuliaisuutta ja pirtun salakuljetuksen sekä anniskelun ympärille tuli lieveilmiönä muutakin rikollista toimintaa. Tämän takia laki kansanäänestyksellä lopulta kumottiin. 

Uudet ympäristölait ja osallistumiskäytännöt ovat vasta sisäänajovaiheessa. Ennakkopäätöksiä liito-oravista, lepakoista, aiheellisista ja aiheettomista valituksista alkaa kertyä. Sitä kautta asioiden hoito tulevaisuudessa nopeutuu. 

Viranomaiset, oikeudet ja kansalaiset alkavat oppia mihin tarkoituksiin ja mitä varten uudet lait on laadittu. Ei suinkaan viivyttämään ja vaikeuttamaan asioiden eteenpäinvientiä vaan toteuttamaan toimivaa demokratiaa. 

Tässä vaiheessa ei vielä kannata kaventaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Päinvastoin laajentamista kannattaa vakavasti vaatia. Valistunut itsevaltias on paras hallintomalli kriisitilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa ratkaisua. Yksin ei ehkä keksi parasta ratkaisua, mutta jonkun ratkaisun, jolla kriisi laukeaa. Tietokoneaikana voitaisiin mennä päinvastaiseen suuntaan ja tehdä neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tarpeen mukaan. Kieltolain kumoaminen ja EU:hun meno ovat ainoat asiat, jota kansalta on kysytty 90 vuoden aikana. 

ATK aikana demokratia tulee nopenemaan ja halpenemaan. Käytetään siis sitä hyväksi ja kysytään kansalta. Lopullisen päätöksen nyt ja tulevaisuudessa tekevät kuitenkin vaaleilla valitut päättäjät. Eivätkä viranhaltijat. 

Ympäristöministeriön rantakaavaopasta tehtäessä yksi työryhmän jäsen esitti taustaselvitysosuutta supistettavan. Itse esitin päinvastaista: Korostakaa, että kaikki mahdolliset selvitykset pitää tehdä ja kaavaselostuksessa vielä selittää, miten ne on otettu huomioon. Puutteelliset selvitykset tai niiden huomiotta jättäminen on yleisin syy kaavan kaatumiselle. 

Ympäristöministeriön Rakentavasti rannoille –esite ja Rantojen maankäytön suunnittelu –kirja löytyvät myös Ikaalisten kirjastosta. Niistä kuntalaiset voivat katsoa kuinka kaavat kaadetaan ja viranomaiset vastaavasti, kuinka ne pidetään pystyssä. Kevyttä kesälukemista itse kullekin säädylle! 




Takaisin